Minä olen antanut sinulle anteeksi.
Minä en kanna sinulle kaunaa.
En vihaa sinua.
Oli aika jolloin rakastin sinua koko sydämestäni.
Rakkaus muuttui vihaksi kun petit minua.
Nyt kaikesta rakkaudesta ja vihasta on tullut muisto.
Katkeran suloinen muisto ajasta, jolloin olin ajoittain onnellinen ja toisinaan taas niin onneton
ja yksinäinen, että teki kipeää sydämessä asti.
Olen unohtanut kasvosi. Pystyn piirtämään mieleeni monien ihmisten kasvot vuosien takaa,
mutta sinun kohdallasi se on hankalaa.
Tiedän, että tunnistaisin sinut, jos kävelisit kadulla vastaan,
mutta kun ajattelen sinua, olet kuin sumuinen kuva.